Osinkoa vaiko palkkaa?

 

Osinkoa vaiko palkkaa?

Tämä on etenkin tilinpäätöksen lähestyessä erittäin usein kuultu – ja erittäin usein tarpeellinen kysymys yrittäjälle. Vero-optimointi juuri tällä osa-alueella on varsin kannattavaa ja täysin sallittua. Seuraavassa tekstissä pyrimme muutaman esimerkin avulla avaamaan tätä aihe-aluetta ja tutustumme muutamaan yleisenä pidettyyn ohjeeseen, joskin jokaisen yrittäjän tilanne on tietysti aina yrityskohtainen.

Pääsääntöisesti palkan ja osingon tasojen optimoinnilla pyritään kokonaisverojen kannalta mahdollisimman edulliseen tilanteeseen. Käytännössä mahdollisia vaihtoehtoja pohtimalla ja laskemalla pyritään maksimoimaan osakkaalle – ja yritykselle – käteen jäävien tulojen osuus.

Pääsääntöisesti vastaus on sama kuin monella muulla elämän osa-alueella – kultainen keskitie kannattaa. Näin ollen varsin usein kaikista edullisin vaihtoehto löytyy erilaisesta yhdistelmästä näitä kahta vaihtoehtoa. Käytännössä yritystulo on edullisinta nostaa palkkana siihen rajaan asti, kun yrittäjän kokonaisveroprosentti on alle 20 %, sillä silloin se vielä on alhaisempi kuin yhteisöveroprosentti. Alle 20 % vero toteutuu yleensä alle 30 000 euron ansiotulona verotettavissa bruttotuloissa, joskin tähän vaikuttaa esimerkiksi asuinkunta. Pääsääntöisesti kuitenkin tässä luokassa pyöritään. On hyvä huomioida, että vastaus verojen optimointiin määräytyy aina yrittäjän tavoitteiden perusteella – edullisin vaihtoehto on erilainen, mikäli tavoitteena on esimerkiksi minimoida yhtiön ja osakkaan maksamat verot pitkällä aikavälillä, kuin silloin, jos tavoitteena onkin nostaa voitot mahdollisimman pikaisesti yrittäjälle, taikka esimerkiksi saada tietty summa yrittäjän omien kulujen kattamiseen mahdollisimman pienellä verotaakalla. Aina ensin on näin ollen oleellista määritellä tavoite, johon laskelmilla pyritään.

 

Jakokelpoiset varat

Jotta osingonjako kuitenkin ylipäätään on mahdollista, on yhtiöllä oltava jakokelpoisia varoja. Jakokelpoiset varat kertyvät, kun yhtiö tekee tulosta. Osakeyhtiössä oma pääoma pitää sisällään niin sanotun sidon pääoman sekä vapaan oman pääoman. Sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto sekä uudelleenarvostusrahasto. Nämä kaikki ovat nimensä mukaan sidottua omaa pääomaa, eivätkä ne kuulu jakokelpoisiin varoihin. Näistä ei siis voida osinkoa jakaa. Sen sijaan vapaata omaa pääomaa ovat muut rahastot ja kyseisen tilikauden sekä edeltävien tilikausien voitot. Näistä mainituista voidaan osinkoa jakaa, mikäli yhtiössä on jaettavissa olevia varoja. Nämä lasketaan vähentämällä mainituista eristä mahdolliset taseeseen aktivoidut perustamis- ja tutkimusmenot. Huomioitavaa on, että myös mahdollinen kuluksi kirjaamaton pääomalainalle maksettava korko sekä aktivoidut kehitysmenot vähentävät voitonjakokelpoisia varoja. Osakeyhtiölaki asettaa niin ikään omat rajoitteensa – yhtiön maksukyky ei osakeyhtiölain mukaan saa vaarantua osingonjaon vuoksi.

 

Edullisin vaihtoehto esimerkein tavoitteista riippuen

Esimerkki 1. Yritystulo 0 – 30 000 euroa per vuosi.

Tämä tilanne on sellainen, että tavoitteesta riippumatta kannattavinta ja edullisinta on nostaa kaikki palkkana. Tämä siksi, että palkan (maksimissaan noin 25 000 eur) veroaste jää alle 20 %, joka puolestaan on vähimmäisprosentti, jonka yhtiö joutuu tuloksestaan maksamaan (yhteisövero).

Esimerkki 2. Yritystulo 30 000 – 40 000 euroa per vuosi.

Tässä tilanteessa tavoitteilla on jo merkitystä. Mikäli lähdetään siitä, että pyrkimyksenä on kotiuttaa varat edullisesti, niin nostetaan edelleen kaikki palkkana, sillä se säilyy edullisimpana vaihtoehtona jäädessään verotukseltaan alle 26 prosentin. Mikäli taas tavoitteena on verojen minimointi, niin jätetään kaikki yli 30 000 euron ylittävät varat nostamatta, ja kerrytetään yhtiön varallisuutta. Nämä voidaan esimerkiksi sijoittaa.

Esimerkki 3. Yritystulo 40 000 – 190 000 euroa per vuosi.

Mikäli tavoitteena on varojen kotiutus edullisesti, niin nostetaan korkeintaan 40 000 euroon asti palkkaa ja loput verohuojennettuna osinkona, jonka veroasteen tulisi olla korkeintaan noin 26 %. Verojen minimoinnin suhteen menettelytapa pysyy samana kuin edeltävässä tulosluokassa, eli jätetään kaikki yli 30 000 euron ylittävät varat nostamatta ja kerrytetään niillä yhtiön varallisuutta.

 

Lopputulokset ja suuntaviivat

Esimerkeistä voidaan mainitusti vetää tiettyjä yleispäteviä neuvoja. Ensimmäinen niistä on se, että palkkaa kannattaa lähes aina nostaa vähintään jonkin verran. Tarkempana yleissääntönä voidaan esittää se, että varoja kannattaa yhtiöstä nostaa palkkana silloin, kun verotus jää alle 26 prosentin. Henkilökohtaisella tasolla tämä tarkoittaa sitä, että palkkaa nostetaan korkeintaan noin 30 000 – 40 000 euroa per vuosi ja verohuojennettua osinkoa sen verran kuin se mahdollista on. Näin ansiotulojen verotus pysyy maltillisella tasolla; henkilökohtaisista seikoista riippuen noin 26 prosentin tuntumassa. Tämä määrä siksi, että yksinomaan osingon nostaminen aiheuttaa aina vähintään mainitun prosentin suuruiset kulut, sillä yhtiö on velvollinen maksamaan tuloksestaan 20 % yhteisöveron sekä ennakonpidätyksen.

Voidaan esittää, että edullisinta osingon suhteen on nostaa osinkoa enintään kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta – ja korkeintaan 150 000 euroa per henkilö, kumpi raja nyt sitten tuleekin aiemmin vastaan –, sillä näiden jälkeen verotus kiristyy huomattavasti. Näiden rajojen ylittämä osuus kannattaa nostaa todennäköisesti palkkana, mikäli tavoitteena on tietty summa käteen vuodessa, eikä varoja haluta jättää yhtiöön. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että myös varojen jättämisellä yhtiöön voi olla suotuisia kauaskantoisia seurauksia, esimerkiksi silloin kun tavoitteena on yrityksen laajentuminen ja mahdollinen myyminen tulevaisuudessa. Yrityksen kautta varoja voi myös sijoittaa ja siten kerryttää yrityksen varallisuutta myöhempää käyttöä varten.

Summa summarum lyhyesti – pääsääntöisesti järkevintä on nostaa yhtiöstä sekä verohuojennettu osinko, että maltillinen palkka. Myös varojen jättämistä yhtiöön kannattaa tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan harkita.

Me pystymme auttamaan sinua verosuunnittelussasi! Mikäli haluat tietää lisää tai sinulla on omaa tilannettasi koskien kysymys, niin olehan meihin yhteydessä! Yhteyden saat esimerkiksi puhelimitse 0400 485 969 taikka sähköpostilla, tilitoimisto@eliko.fi / elina.witt@eliko.fi.

Posted in Ajankohtaista, osingonjako, Palkanlaskenta, taloushallinto, Tilitoimisto, Verotus and tagged , , .