Vuoden 2026 alkuun on julkaistu useita, yrityksiä koskettavia ohjeita ja ennakkoratkaisuja, jotka vaikuttavat käytännön taloushallintoon, verotukseen ja tilinpäätöksiin. Kokosimme keskeiset muutokset yhteen.
Ennakkoperintärekisteri – tarkistukset korostuvat
Verohallinnon uusi ohje täsmentää ennakkoperintärekisterin merkitystä yritystoiminnassa. Maksajan vastuulla on varmistaa, että suorituksen saaja kuuluu rekisteriin:
- Säännöllisissä toimeksiannoissa tarkistus on tehtävä vähintään neljä kertaa vuodessa (1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12.)
- Yksittäisissä toimeksiannoissa tarkistus tulee tehdä jokaisen maksun yhteydessä
Velvollisuus ei koske tavarakauppaa tai vuokraustoimintaa. On hyvä huomioida, että kirjallinen ilmoitus rekisteristä poistamisesta syrjäyttää tarkistuspäivän.
Käytännön vaikutus: yritysten on hyvä varmistaa, että rekisteritarkistukset ovat osa maksuprosessia – erityisesti palveluostoissa.
Jäsenmaksut eivät aina ole vähennyskelpoisia
Verohallinnon uusi kannanotto muuttaa tulkintaa työmarkkinatoimintaa harjoittavien järjestöjen jäsenmaksuista verovuodesta 2026 alkaen.
Jäsenmaksu ei ole vähennyskelpoinen, jos:
- järjestön säännöissä on työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita, tai
- säännöt ovat niin yleiset, että niiden voidaan tulkita kattavan työmarkkinatoiminnan
Arvio tehdään nimenomaan sääntöjen perusteella – ei käytännön toiminnan.
Käytännön vaikutus: yritysten kannattaa tarkistaa jäsenyyksiensä verokohtelu erityisesti järjestöissä, joilla voi olla työmarkkinarooli.
Lähipiiritiedot tilinpäätökseen – tulkinta tarkentuu
Kirjanpitolautakunta on ottanut kantaa siihen, miten lähipiirilainat, vastuut ja sitoumukset esitetään tilinpäätöksessä.
Ratkaisu korostaa, että myös konsernin sisäiset järjestelyt voivat kuulua raportointivelvollisuuden piiriin.
Käytännön vaikutus: lähipiiritapahtumien läpinäkyvyys korostuu ja esittämisvaatimukset kannattaa tarkistaa tilinpäätöstä laadittaessa.
Uutta oikeuskäytäntöä
Lainauskorvaukset voivat olla arvonlisäverollisia
Korkein hallinto-oikeus linjasi, että tekijänoikeuksiin liittyvät lainauskorvaukset voivat olla arvonlisäveron alaista tuloa.
Ratkaisun mukaan:
- korvaus liittyy suoraan yksilöitävään palveluun (teoksen lainaaminen)
- yhteishallinnointiorganisaatio toimii komissiokaupan tavoin
→ korvauksista tulee suorittaa arvonlisävero
Merkitys: erityisesti luovan alan toimijoiden ja yhdistysten tulee huomioida ALV-käsittely jatkossa.
Kiinteistöomistus myös välillisesti voi ratkaista verotuksen
Ennakkoratkaisussa todettiin, että yhtiön katsotaan omistavan kiinteistöjä pääasiallisesti myös silloin, kun omistus on välillistä.
Tämä voi johtaa siihen, että:
- osakkeiden myyntivoitto verotetaan Suomessa
- jos yli 75 % varoista liittyy Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin
Merkitys: yritysjärjestelyissä ja holdingrakenteissa verovaikutukset voivat tulla yllätyksenä.
Infrastruktuuriyhtiöt korkovähennysrajoitusten ulkopuolelle
Keskusverolautakunta katsoi, että julkisomisteinen infrastruktuuriyhtiö ei kuulu korkovähennysrajoitusten piiriin, jos:
- se palvelee julkista tehtävää
- tulot muodostuvat omistajilta saaduista maksuista
- toiminta on EU-alueella
Merkitys: erityisesti kuntien omistamissa yhtiöissä rahoitusrakenteen suunnitteluun avautuu joustoa.
Muutokset korostavat kolmea teemaa:
- Valvonta ja dokumentointi lisääntyvät (ennakkoperintärekisteri, lähipiiritiedot)
- Verokohtelu tarkentuu sääntöjen perusteella (jäsenmaksut)
- Oikeuskäytäntö laajentaa verotuksen soveltamisalaa (ALV ja kiinteistöomistus)
Käy nämä muutokset läpi oman kirjanpitäjän kanssa, jotta käytännöt ja verotus ovat ajan tasalla.