Budjetointi

Nopeasti muuttuvassa yritysmaailmassa jatkuva liiketoiminnan ennustaminen on yrittäjälle erittäin oleellista.

Usein puhutaan yrittäjän omasta nappituntumasta, mikä onkin varsin hyvä keino ohjata yritystä haluttuun suuntaan – tämä keino tulisi kuitenkin valjastaa myös konkreettisiksi numeroiksi ja tavoitteiksi, sillä konkreettisilla päämäärillä seuraaminen ja ohjaaminen helpottuvat huomattavasti. Tällöin kuvioon astuu hyvin suunniteltu budjetointiprosessi.

Aivan ensimmäisten budjettien ja ennusteiden laatiminen saattaa tuntua alkuun vaativalta ja niiden tarjoama hyötykin mahdollisesti pohdituttaa. Kun taidot kuitenkin kehittyvät, niin yrittäjä huomaa nopeasti, että budjetointiprosessin eteen nähty vaiva maksaa itsensä nopeasti takaisin ja lopputuloksena yrityksen tulevaisuuden voi hahmottaa entistä tarkemmin.

Erityisesti sellaisissa yrityksissä, joissa tehdään liiketoiminnallisia päätöksiä taseen pohjalta, on budjetti erittäin oleellinen työkalu. Budjetti kertoo, että miten paljon yritykselle on tulossa varoja, paljonko varoja kuluu ja kuinka paljon tästä yhtälöstä jää viivan alle. Kokonaiskuvasta voidaan hahmotella esimerkiksi velan tarve taikka mahdollinen kyky velkojen lyhennykseen.  

Muun muassa kassavirran ennustaminen on monelle yrittäjälle ja johtajalle haaste, johon toimiva budjetointiprosessi antaa hyvät työkalut.

Kerran vuodessa laadittu vuosibudjetti ei välttämättä riitä päätöksenteon työkaluksi, etenkin kun tarkastellaan kasvavia yrityksiä. Budjettikauden aikana budjettia tulisikin seurattava aktiivisesti ja sitä voidaan näin ollen tarkentaa ennusteiden muodossa. Alle on koottu budjetointiprosessin vaiheita.

1. Vuosibudjetti: Laaditaan useimmiten tilikaudelle kerrallaan. Laadinta tapahtuu edeltävän tilikauden loppupuolella. Valmis budjetti hyväksytään, eikä sitä päivitetä budjettikauden aikana.
2. Budjettiseuranta: Osa budjetoinnin hyödyistä jää saavuttamatta, ellei budjettia seurata aktiivisesti. Budjettiseurannassa verrataan toteutuneita lukuja budjettiin ja tulkitaan mahdollisia poikkeamia, sekä pohditaan niille syitä. Lukujen tulkinnassa kannattaa käyttää apuna esimeriksi tilitoimiston tarjoamaa asiantuntijaa. Seuranta on hyvä tehdä kohtuullisen usein, esimerkiksi kuukausittain taikka neljännesvuosittain.
3. Ennustaminen: Ennusteet puolestaan ovat budjettikauden sisällä laadittuja, päivitettyjä versioita budjetista. Ennusteita voidaan laatia tarpeen mukaan tilanteesta riippuen, esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain. Ennusteet voivat olla varsinaista budjettia kevyempi ja suurpiirteisiä – niiden pohjalta hahmotellaan suuntaviivoja.  

Opettelemalla budjetoimaan, opit ymmärtämään omaa liiketoimintaasi aivan uudella tavalla. Isoissakaan yrityksissä ei olla aina varmoja, mitä kaikkea budjetoinnissa pitää huomioida. Kaikilla ei välttämättä ole budjettia lainkaan, sillä sen laatiminen voidaan kokea haastavaksi. Osaava taloushallinnon kumppani voikin usein olla avuksi – tilitoimisto auttaa yritystä budjetin laadinnasta ja sen seurannan tulkinnassa, mikä muuttuvissa taloustilanteissa on yrittäjälle ensiarvoisen tärkeää informaatiota. Tilitoimisto voi esimerkiksi varmistaa, että budjetti huomioi yrityksen lainanhoitokulut ja investoinnit. Tilitoimistolta yrittäjä saa myös informaatiota siitä, että budjetti on yhtäläinen yrityksen sekä pitkän- että lyhyen aikavälin tavoitteiden kanssa.

Mikäli budjetointiprosessi mietityttää ja kaipaat siihen apua, niin olethan yhteydessä meihin ja asiantuntijoihimme!