Kannattaako autoetu? Osa I
Oma auto vai työsuhdeauto?
- Autoetu, osa I : Oma auto vai työsuhdeauto?
- Autoetu, osa II: Vapaa autoetu vai käyttöetu?
- Autoetu, osa III: Ajopäiväkirja
Autoetu tarkoittaa sellaista etua, joka työntekijälle syntyy, kun hän taikka hänen perheensä käyttävät yksityisajoihinsa työntekijän työnantajan yrityksen omistamaa tai hallinnoimaan autoa. Huomaathan, että yksityisajoiksi lasketaan myös työntekijän asunnon ja hänen työpaikkansa väliset matkat.
Autoetu on palkkana verotettava etu; tämä tarkoittaa, että autoetua verotetaan samalla lailla kun työntekijän saamaa rahapalkkaa tai muuta luontoisetua.
Työantaja puolestaan maksaa autoedusta normaalit työntekijän palkan sivukulut, kuten muun muassa sosiaaliturvamaksun. Veron ennakkopidätys toimitetaan auton verotusarvon perusteella.
Tässä ensimmäisessä autoetua koskevassa kirjoituksessamme vertailemme autoetua ylipäätään verrattuna oman auton käyttöön, sekä työntekijän että työnantajan/yrittäjän näkökulmasta. Toisessa, myöhemmin ilmestyvässä osassa käymme läpi vapaata autoetua verrattuna auton käyttöetuun, ja viimeisessä, kolmannessa osassa selvitämme ajopäiväkirjan tehtävää.
Onko tällainen autoetu sitten kannattava?
Pääsääntöisesti kysymykseen siitä, kannattaako autoetu, ei ole olemassa mitään absoluuttista vastausta, joka pätisi kaikissa tilanteissa. Vastaukseen vaikuttavat aina muun muassa auton hintataso ja arvon aleneminen ajan kuluessa, yksityisajojen määrä suhteessa työajoihin, yrittäjän/työntekijän näkökulma, yritysmuoto ja auton käyttö- sekä pääomakustannukset.
Työntekijän kannalta keskeistä on ensinnäkin se, onko autoetu sovittu sisältyvän työntekijän kokonaispalkkaan (siten, että työntekijälle koituu maksettavaksi autosta vain auton veroseuraamukset), vai tuleeko autoetu työntekijälle erikseen rahapalkan ja muiden mahdollisten etujen lisäksi. Mikäli tilanne on jälkimmäinen, niin autoetu kannattaa työntekijän kannalta lähes aina. Mikäli taas autoetu on osa työntekijän palkkaa ja siten vähentää työntekijän rahapalkkaa on tilanne mutkikkaampi. Olennaista on laskea alenevan rahapalkan ja verotuksessa laskettavan luontoisetuarvon erotus; mikäli rahapalkka alenee enemmän, niin autoetu pääsääntöisesti ei ole työntekijän kannalta kannattava.
Työntekijän näkökulmasta tarkasteltuna erityisen painoarvon saa aiemmin mainitun lisäksi myös yksityisautoilun ja työautoilun määrä & suhde. Mikäli työntekijä ajaa paljon yksityisajoja, niin autoetu on hänelle kannattavampaa, kuin vastaavalle kollegalle, joka ajaa vähän yksityisajoja mutta paljon työajoja.
Verotuksen perusoletuksena yksityisajoille käytetään 18 000 ajokilometriä vuodessa; mikäli työntekijällä on noin suunnilleen tämä kilometrimäärä yksityisajoa vuodessa, niin autoetu on hänelle käytännössä kannattava; oman auton käyttö- ja pääomakustannukset, arvon aleneminen ja muut kulut muodostuvat ajan myötä autoedun verotuksesta koituvia menoja suuremmiksi. Poikkeuksena tähän voidaan mainita tilanne siitä, että työntekijälle kilometrikorvattavia työajoja tulee niin paljon, että niiden korvaus riittää kattamaan oman auton käyttökulut ja pääomakustannukset yhdistettynä siihen, että kyseisellä työntekijällä on hyvin vähän yksityisajoa. Tällaisella työntekijälle oma auto on kannattavampi vaihtoehto.
Yrittäjän kannalta taas tilanne on huomattavasti mutkikkaampi. Lähtökohtaisesti on ensin otettava huomioon se seikka, että vaikka autokulut sinällään ovat samat, oli auton omistaja sitten yritys taikka yrittäjä itse, niin verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen määrä (saatavan verohyödyn määrä) sen sijaan riippuu toisaalta sekä autokulujen määrästä, että myös erilaisesta verotuskohtelusta näiden vaihtoehtojen välillä.
Lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa auton omistajana on yritys. Tämän vaihtoehdon kanssa kaikki autokulut voidaan vähentää yhtiön verotuksessa. Toisaalta yritys ei enää tämän jälkeen voi maksaa erikseen kilometrikorvauksia, ja toisaalta yrittäjälle muodostuu näin samalla autoetu, josta yrittäjä itse maksaa normaalit verot ja palkan sivukulut. Yrittäjämme päättää tarjota tämän autoedun itselleen sillä periaatteella, että hänen saamansa rahapalkan määrä vähenee mainitun autoedun verran; tämä yhtälö aiheuttaa sen, että toisaalta vähennyskelpoiset palkkamenot pienenevät yrityksessä autoedun verran, mutta niiden sijasta maksettavaksi koituu vähennyskelpoisia autokuluja.
Mikäli yritys omistaa yrittäjän auton, niin lasketaan auton arvo mukaan yrityksen nettovarallisuuteen. Tämä taas vaikuttaa yrityksen osinkojen verotukseen; näin ollen päätökseen oman auton ja autoedun välillä vaikuttaa myös se, että missä määrin yrittäjä nostaa omat ansionsa palkkatuloina ja missä määrin osinkoina.
Mikäli vaihdetaankin näkökulmaa siihen, että yrittäjä omistaa autonsa itse, on hän oikeutettu veloittamaan yritykseltään verottomat kilometrikorvaukset. Verottomat kilometrikorvaukset ovat yhtiölle itselleen myös vähennyskelpoinen kulu. Mikäli yrittäjä ajaa työkseen hyvin paljon suhteellisen alhaisilla autokuluilla, niin pääsääntöisesti kilometrikorvaukset kattavat merkittävän osan auton kustannuksista, ja silloin oma auto lähtökohtaisesti tulee yrittäjälle edullisemmaksi. Tässä vaihtoehdossa on hyvä ottaa huomioon myös se, että koska auton menot maksetaan kilometrikorvauksilla, niin auto ei myöskään sitouta itseensä yrityksen pääomaa.
Todellisuudessa kuitenkin erot, joista yrittäjän kohdalla puhutaan muodostuvat varsin pieniksi. Näihin eroihin vaikuttaa suurelta osin juuri tietyn yrittäjän tilanne – näin autoetu etenkin yrittäjän kohdalla on varsin tilannekohtaisesti harkittava päätös.
Kuten sanottu, autoedun kanssa yhtä kiveen löytyä vastausta ei voida suoraan antaa. Valintaan on hyvä ottaa huomioon jo mainittujen seikkojen lisäksi esimerkiksi se, kuinka mahdollinen oma auto rahoitetaan; mikäli oman auton rahoitus hoituisi käytännössä erimerkiksi lainalla tai osamaksulla, on kauppasumman päälle tulevat korot otettava laskennassa huomioon.
Alla koottuna näin ollen muutama olennainen kohta pohtiessa oman auton hankintaa verrattuna autoetuun;
- Yksityisajojen määrä
- Työajojen määrä
- Auton arvo ja arvon aleneminen
- Polttoaineen kulutus
- Ylläpitokustannukset
- Auton rahoitus
—
Palaamme autoetuun ensi viikolla vertailemalla vapaata autoetua suhteessa auton käyttöetuun, ja vielä myöhemmin käymme läpi ajopäiväkirjaa.
Mikäli haluat tietää yleisesti autoedusta lisää tai sinulla on juuri omaa tilannettasi koskien kysymys, niin olehan meihin yhteydessä!
Yhteyden saat esimerkiksi puhelimitse 0400 485 969 taikka sähköpostilla, tilitoimisto@eliko.fi / elina.witt@eliko.fi. Kysymyksiä voit esittää myös yhteydenottolomakkeen kautta!
Elina Witt
Toimitusjohtaja, Senior partner, KLT
Mikäli haluat tietää lisää tai sinulla on juuri omaa tilannettasi koskien kysymys, niin olehan meihin yhteydessä!
Soita Elinalle 0400 485 969
Laita sähköpostia elina.witt@eliko.fi
Sovitaan tapaaminen ja tule käymään tilitoimistoomme Helsingin Vallilaan!
Eliko on Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen. Käytössämme ovat markkinoiden parhaat sähköisen taloushallinnon ohjelmistot Procountor, Fennoa ja Netvisor.
Lue myös
Lyhyt oppimäärä: Yrityksen omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste on kenties yleisimmin käytetty mittari, kun tarkoituksena on saada selville yrityksen vakavaraisuus ja tappionsietokyky. Omavaraisuusasteen taso ennustaa yrityksen mahdollista maksukyvyttömyyttä ja konkurssiriskiä, sillä omavaraisuusaste pohjautuu sekä rahoitusrakenteeseen, pitkän aikavälin kannattavuuteen ja on olennainen mittari pohdittaessa yrityksen lisärahoitusmahdollisuuksia.