Katelaskuri

Myyntikatteella ei ole yleistä arvosteluasteikkoa, vaan sen taso riippuu yrityksen kiinteiden kulujen, rahoituskulujen, investointien ja käyttöpääoman rahoitustarpeesta.

Kilpailijoita alhaisempi myyntikate voi kertoa heikommasta hinnoitteluvoimasta tai vaihtoehtoisesti matalampi katetaso voi olla myös kilpailukeino, jolla haetaan suurempaa volyymia. Se kummasta on kyse, näkyy pitkälti tuloksen alemmilta riveiltä. Jos kasvu on selvästi kilpailijoita kovempaa, on alhaisessa katetasossa kyseessä tavallisesti kilpailukeino.

Myyntikatetta voi tarkastella myös katetarpeen näkökulmasta. Jos yrityksellä on kilpailijoitaan kevyempi kustannusrakenne, tulee se toimeen matalammalla katetasolla.

Myyntikate kuvaa koko yrityksen yhteenlasketun myynnin katetasoa, joten siitä ei voi suoranaisesti vetää johtopäätöksiä yksittäisten tuotteiden hinnoittelusta. Mikäli myynnin rakenne poikkeaa oleellisesti toimialan muista toimijoista, voi se johtaa yrityskohtaisiin eroihin suhteellisissa myyntikatetarkasteluissa.

Myyntikatteen suhteelliseen tasoon voi vaikuttaa myös yrityksen ostojen suuruus. Suurilla ostajilla tuotteiden sisäänostohinnat ovat yleensä pienempiä ostajia edullisempia. Mikäli ulosmyyntihinnat ovat samoja, niin suuremman ostajan kate nousee vertailussa pienempää korkeammaksi.

Joillakin toimialoilla kuten esim. mainostoimistoissa myyntikate mittaa liikevaihtoa paremmin yrityksen kokoa. Mainostoimistot kauttalaskuttavat usein asiakasyritystensä mainoshankinnat, joka kasvattaa osaltaan toimistojen liikevaihtoa.

Tunnusluku on toimialakohtainen, joten lukua ei tule käyttää eri toimialoilla toimivien yritysten väliseen vertailuun.