Lyhyt oppimäärä: Yrityksen omavaraisuusaste
Perehdyimme aiemmassa tekstissämme yrityksen lyhyeen oppimäärään maksuvalmiudesta – nyt puolestaan on omavaraisuusasteen vuoro. Käymme läpi lyhyesti mitä omavaraisuusaste tarkoittaa, miten se lasketaan ja miten omavaraisuusasteprosenttia tulkitaan.
Omavaraisuusasteen määritelmä
Omavaraisuusaste on kenties yleisimmin käytetty mittari, kun tarkoituksena on saada selville yrityksen vakavaraisuus ja tappionsietokyky. Omavaraisuusasteen taso ennustaa yrityksen mahdollista maksukyvyttömyyttä ja konkurssiriskiä, sillä omavaraisuusaste pohjautuu sekä rahoitusrakenteeseen, pitkän aikavälin kannattavuuteen ja on olennainen mittari pohdittaessa yrityksen lisärahoitusmahdollisuuksia.
Omavaraisuusaste on suuremmissa yrityksissä kiinnostanut perinteisesti erityisesti sijoittajia ja rahoittajia, mutta yhtä lailla myös pienemmissä yrityksissä rahoittajat ja yrityksen mahdolliset kumppanit kiinnittävät siihen huomiota. Omavaraisuusaste kertoo rahoituksen rakenteesta – siinä missä tuloslaskelma tiivistää yrityksen kannattavuuden ja tase mittaa taloudellista tilannetta, niin omavaraisuusaste paljastaa, paljonko saavutetun tuloksen taustalla on velkaa. Osakeyhtiössä omavaraisuus pitää sisällään taseen omat varat, kuten yrityksen kassavirrat ja muut sijoitukset.
Omavaraisuusaste on siis käytännössä rakennettu puskuri mahdollisia epäsuotuisia jaksoja kohtaan. Mitä korkeampi omavaraisuusaste on, sitä paremmat mahdollisuudet yrityksellä on selvitä tulevista, mahdollisista vastoinkäymisistä. Seuraavaksi käymme läpi lyhyesti omavaraisuusasteen laskennan teknisen puolen, minkä jälkeen pohdimme omavaraisuusasteen korkean ja matalan tason vaikutuksia.
Omavaraisuusasteen laskeminen
Omavaraisuusasteprosentti = 100 * omat varat / (oikaistun taseen loppusumma – suoritettaan työhön pohjaavat ennakkomaksut)
Omat varat: taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä + oman pääoman ehtoiset pääomalainat osittain.
Prosenttilukujen tulkinnat menevät seuraavasti:
- Erinomainen yli 50 %
- Hyvä 35 – 50 %
- Tyydyttävä 25 – 35 %
- Välttävä 15 – 25 %
- Heikko alle 15 %
Löydät sivuiltamme myös kätevän laskurin, jolla voit tarkistaa oman yrityksesi tilanteen.
Omavaraisuusasteen taso
Lähtökohtaisesti voidaan ajatella siten, ettei yhtä ainoaa oikeaa omavaraisuusasteen tasoa varsinaisesti ole olemassa. Omavaraisuusaste on toimialasidonnainen tunnusluku, eikä esimerkiksi sähköyhtiön ja elintarvikekaupan ole järkevää vertailla omavaraisuusastetta suoraan toisiinsa. Omavaraisuusaste vaihtelee voimakkaasti erilaisten toimialojen ja niiden vaatimusten välillä – oleellista on vertailla samankaltaisia yrityksiä oman toimialansa sisällä. Kenties oleellisinta omavaraisuusasteen kanssa on muistaa tasapaino – tässäkään ei liene kultaista keskitietä voittanutta.
Korkea omavaraisuusaste
Korkea omavaraisuusasteen taso tarkoittaa sitä, että yrityksellä on vahva puskuri mahdollisia epäonnisia sattumia tai taloudellisesti huonompia jaksoja vastaan. Käytännössä yrityksellä on siis sen verran kassavarantoja, että se pystyy kattamaan juoksevat kulut suhteellisen pitkän aikaa tarvitsematta välittömästi lisärahoitusta. Korkean omavaraisuusasteen hyötyihin kuuluvat mainittu rauha päätöksenteossa – nopeaa, usein kallista lisärahoitusta ei tarvitse järjestää välittömästi huonon ajanjakson sattuessa. Yritys on myöskin oman pääomansa turvin vapaampi tekemään päätöksiä ja investointeja.
Toisaalta suhteettoman korkea omavaraisuusaste ei yleensä optimoi tuottoja. Omavaraisuusasteen korkea taso saattaa olla yhteydessä esimerkiksi siihen, ettei yrityksessä ole tehty investointeja taikka yritys ei ole pyrkinyt hyvistä tuotoista huolimatta kasvamaan.
Matala omavaraisuusaste
Matala omavaraisuusasteen taso kohdistuu usein etenkin alkutaipaleensa varrella oleviin yrityksiin. Tällaiset aloittelevat yritykset ovat usein suhteellisesti velkaantuneempia, kun toiminta ei ole vielä täysin vakiintunut eivätkä kaikki tuotot realisoituneet, mutta toiminnan alkuvaihetta on katettu velalla.
Matala omavaraisuusasteen taso käytännössä tarkoittaa suurempaa riskiä – mikäli taloudella alkaa mennä huonosti, on yrityksen riski maksukyvyttömyyteen korkeampi. Lisärahoitus on yleensä tällaisessa tilanteessa yritykselle suhteellisesti kallista – mikäli omavaraisuusaste on pääsyt jo kriittiseksi, niin joskus myös mahdotonta – ja päätöksenteko saattaa olla sidotumpaa.
Toisaalta mikäli yrityksen toimiala on vakaa ja kannattavuus hyvällä tasolla, ei matala omavaraisuusaste välttämättä ole ongelma. Matalan omavaraisuusasteen kohdalla on olennaista muistaa vieraan pääoman velkavipuvaikutus – silloin, kun taloudella menee hyvin, niin vieras pääoma niin sanotusti vipuaa taloudellista tulosta ylöspäin; tällaisessa tilanteessa suurempi prosentuaalinen osuus vierasta pääomaa jopa parantaa tulosta. Kääntöpuolella taas on tuloksen voimakas heikkeneminen, mikäli taloudellinen tilanne kääntyy huonoksi. Lyhyesti ottaen, vieraan pääoman kohdalla riski on korkeampi ja mahdollisuuksien vaihteluväli suurempi.
Huomioitavaa
Omavaraisuusaste on niin sanotusti staattinen tunnusluku, eli se kuvaa tilannetta vain juuri yhden hetken ajalta. Tämän vuoksi on usein järkevää vertailla useamman eri vuoden tai pidemmän aikajakson omavaraisuusasteita keskenään, jotta saadaan esiin niiden suhteellinen kehitys.
On myös järkevää suhteuttaa omavaraisuusaste yrityksen ikään – usein alkutaipaleella olevalla yrityksellä omavaraisuusaste on suhteessa korkeampi, kun alkuun pääsemistä rahoitetaan lainoilla.
On myös hyvä huomioida, että tietyissä yhtiömuodoissa, kuten avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä, on omistaja henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen toiminnasta ja yrityksen veloista. Tässä tapauksessa on mahdollista, että suoraan taseeseen pohjautuva omavaraisuusasteen laskeminen ei ole riittävä tunnusluku kuvaamaan todellista tilannetta, vaan rahoitusrakennetta kuvatessa on huomioitava myös yrittäjän henkilökohtaiset velat ja varallisuus.
Jokaisen yrittäjän kannalta oleellista on omavaraisuusasteen seuranta ja tietoisuus sen ominaisuuksista. Sähköisessä taloushallinnossa tunnuslukujen seuraaminen on tehokasta, koska tunnusluvut ovat usein valmiiksi saatavilla käytettävässä ohjelmistossa.
Mikäli haluat tietää lisää tai sinulla on juuri omaa tilannettasi koskien kysymys, niin olehan meihin yhteydessä!
Elina Witt
Toimitusjohtaja, Senior partner, KLT
Mikäli haluat tietää lisää tai sinulla on juuri omaa tilannettasi koskien kysymys, niin olehan meihin yhteydessä!
Soita Elinalle 0400 485 969
Laita sähköpostia elina.witt@eliko.fi
Sovitaan tapaaminen ja tule käymään tilitoimistoomme Helsingin Vallilaan!
Eliko on Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen. Käytössämme ovat markkinoiden parhaat sähköisen taloushallinnon ohjelmistot Procountor, Fennoa ja Netvisor.
Lue myös
Lyhyt oppimäärä: Yrityksen omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste on kenties yleisimmin käytetty mittari, kun tarkoituksena on saada selville yrityksen vakavaraisuus ja tappionsietokyky. Omavaraisuusasteen taso ennustaa yrityksen mahdollista maksukyvyttömyyttä ja konkurssiriskiä, sillä omavaraisuusaste pohjautuu sekä rahoitusrakenteeseen, pitkän aikavälin kannattavuuteen ja on olennainen mittari pohdittaessa yrityksen lisärahoitusmahdollisuuksia.